Tiedättekö sen unen, jossa huomaa olevansa alasti, ja toivoo ettei oikeasti olisi alasti, joten on pakko pitkittää heräämistä. Pitkittää sitä kauheaa alastomuuden sävyttämää unta, koska pelkää, ettei se olekaan vain unta. Herääminen on viimeinen oljenkorsi, joten siihen ei voi tarttua, niin kuin sateella ei kannata avata sateenvarjoa, vaan mieluummin pitää mahdollisuutensa avoimina. Unta pitkittää kuin elämää, koska eihän sitä kuolemaansa voi uskoa, ja kun herää, herää uuteen uneen, jossa ei ole alasti mutta yrittää olla, tai uneen, jossa huomaa olevansa alasti eikä pelästy sitä, tai uneen, jossa ei ole alasti eikä edes osaa pelätä sitä, että olisi unessa, joka voisi muuttua uneksi, jossa huomaa olevansa alasti, niin, ei enää muista mitä pelkää vai pelkääkö mitään, mutta joka tapauksessa on pakko nukkua.