Niistin nenäni matkatavaravaunussa, Kanadassa pureskelin nidosta sylissäni kanadalainen alasin. Aika oli kaiken kaikkiaan kunnollinen. Surin pensaiden kuivuutta, laskuvettä joka odotti minua anteliaaseen avantouintiin. Mielenliikutuksen rikkaudet, minun käsitykseni ja aikeeni. Ihailin sairaanhoitajia vankilassa, potilaat olivat rapuja joiden tunteet vaikuttivat tutuilta. Aavistin että välimme olivat viranomaiset.

Etelä-Koreassa korean kieli matkaili turisteissa, vei heidät pääkatsomoon katsomaan ympäristöministeriä. Kruunu hänen päässään höyläsi käsitteitä. Hän tyhjensi sinapin korpin suolaiseen selkään, etsi ystävää kalenterista, lainasi kukkakaaleja. Hänen leikkuupuimurinsa ylirasituksesta johtuva kuolema, kevyt sateenvarjo.

Lunttasimme mahdolliset kylmäkaudet, huusimme kippis! laivan kannella havaitsimme suhteen tuotteen ja tartunnan välillä. Olimme kiitollisia epäsuorasta esityksestä, yleisestä laista johon tuntoaistimme puuttui, tuli väliin helppo, koruton huutomerkki.

Olimme suvaitsevaisia tullimaksuille. Perhe voitti prosessissa, myyntipöydällä peruukki ja hedelmien kuoria. Maksoimme täydelliset kasvomme ja tuoksuvat ilmeemme. Kupit olivat aggressivisia, tyhjiä värivalokuvia vartaloista.

Pinosin harakoita fossiiliksi. Vuokrasin sumun, hiuksia lukuunottamatta, omistajalta. Yskittyjä kaavoja olkapäilläni muotoilin kankeita tyyppejä, kallistin miekkaa yksinhuoltajille, kerroin silvottujen etanoiden hinnaston. Jokirannassa nätti joenranta, söpöläinen, kuorittu kuivettunut raukka, epävakaa vaihtokurssi. Tiistaina vaihdoimme kuulumisia. Tuulimyllyt, tulivuoret, lavasteita, koristeita, tullien influenssaa, talonväen kiintymystä.