Mies juoksi selkä edellä tuulta vasten. Tyhjä lastenvaunu turposi. Lamput vartioivat meren pimeyttä ja rikkinäiset sadepisarat ikkunassa lamppuja. Me olemme valettua kipsiä. Kun maailma halkeaa, me jäämme muistoksi. Hiukset eivät kasva enää latvoistaan, niissä on koko ajan syksy.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti