joni.lanki@gmail.com
28.12.2011
Kun olen väsynyt hieron naamaani että näyttäisin uneliaalta. Hermostuneena teeskentelen hermostunutta. Kävelen ympyrää koska on ympyrä. Pelkään rakkautta koska jos on rakkautta olen pelännyt turhaan. Uskon kuitenkin turhuuteen. Siksi pelkään. Pidän turhuuden loitolla. Teen siitä kauniin. En siis usko siihen. En ajattele. Vaisto on väsynyt. Ajattelen koko ajan turhuutta. Teen siitä turhaa mutta en tarpeeksi. Vain turhaan voi rakastua.
Tilaa:
Lähetä kommentteja
(
Atom
)
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti