joni.lanki@gmail.com
27.4.2010
Joskus unohdan, että olen nukkumassa. Yrittämässä nukahtaa. Kun käännän kylkeä ja avaan hetkeksi silmäni, kun huomaan harmaan vaatenyytin tuolin selkämyksellä, havahdun, että ai niin, oi niin, sängyssä ollaan vaan. En ollut unessa, vain ajatuksissani. Silmät kiinni on helppo unohtaa. Parasta on seistä silmät suljettuina suihkussa, pää juuri sellaisessa kohdassa ja asennossa, että vesi virtaa korvien ohi ja kuulee vain kohinan. Sitten kun avaa silmät ja siirtää päänsä pois vesisuihkun alta, on kuin olisi astunut johonkin todella rumaan huoneeseen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja
(
Atom
)
On se niinkin. Pitäisi jäädä vain siihen. Jäädä...ja jäädä...Ja jumalauta jos joku kuuntelisi niin se olisi askel.
VastaaPoista