Tapasin paholaisen, mutta hän ei ollut minun paholaiseni. Olin häntä ovelampi siis, vaikka minä siinä hävisinkin. Valitsin aina kiven paperin sijaan enkä uskonut saksiin.

Mikä on sopiva sana kuvaamaan kaikkea sitä, mikä on omaa. Omaisuus on liian kapitalistista, eikä omaisuudessa välttämättä ole mitään omaa. Omuus. Omin. Omistaminen on tietysti paha, paha asia, mutta sekin on jonkun ihkaoma mielipide. Eikä minun oikeastaan. Haluan kiintyä a-as-asioihin.

Tajusin kirjoittaneeni syyskuussa runon, joka vasta nyt tuntuu omalta. Syyskuussa meni niin paljon aikaa elokuulta pelastumiseen. Kaikki ne tekstit, jotka olivat tärkeitä ja joita hioin loppuunsa asti, ovat nyt sellaisia että vedän henkselit niiden ylitse. Tämä taitaa olla ylipäänsä sellainen vuosi: vedetään viivoja aiempina vuosina kirjoitettujen lauseiden yli. Epäilemättä siltä on tuntunut usein ennenkin.