"There comes a time in each life like a point of fulcrum. At that time you must accept yourself. It is not anymore what you will become. It is what you are and always will be." - John Fowles.

Jossain suomennoksessa tuo kohta meni, että jos haluaa hyväksyä itsensä pitää kieltää se joka pitäisi olla. Suomennos oli vähän positiivisempi. Sen luettuaan voisi ajatella uhmakkaasti: no, jos en pystykkään hyväksymään itseäni, ainakin kiellän kaiken sen, mitä minun pitäisi olla.

Mutta alkuperäisen sävyerot. Ehkä jossain sen maisemissa liikun nyt. Olen liikkunut. Tulen liikkumaan (jos suomen kielessä olisi futuuri). Ensin aamu napsautti henkseleitään rintaansa vasten. Nyt se hakkaa niitä. Ensin se kohotti kantapäitään ja katsoi, mitä on tehtävissä. Nyt se hyppii. Optimismin kasvot ovat mustat, varjossa, sen selkä on tumma kuin naakan.