En mennyt tänään töihin. Ilmoitin siitä tosin jo alkuviikosta. Sen sijaan en ole vielä kertonut opettajalle, että jätin ruotsinkurssin kesken, enkä aiokaan ilmoittaa, mitä suotta keikuttamaan venettä. Vaihdoin illalla seminaarityöni kohdeteoksen (Malone dies -> Molloy), ja nyt aamulla palaan takaisin, eli Malone kuolee edelleen. Luulen, että itse tutkielman kirjoittaminen on hieman helpompaa, on enemmän tilaa ja aikaa, enemmän mahdollisuuksia olla epävarma ja pohdiskeleva, sen sijaan nyt tutkimussuunnitelmaa kirjoitettaessa pitäisi olla selkeä yleiskuva aiheesta. No, minun aiheeni käsittelee koomisuutta, negatiivisuutta, ironiaa, postmodernia tekstuaalisuutta, kuolemaa, merkityksettömyyttä, jotain noista tai vähän kaikkea. Erityisen innoissani olen ironiasta, koska en vieläkään oikein tajua, mistä siinä on kyse, vaikka ironiaa ymmärränkin. Minusta se on hirveän hämärä käsite, mutta monet tuntuvat tietävän oikein hyvin, mitä se on, joten en ole vain hoksannut jotakin.

Näin unta, että olin jollain maalauskurssilla. Maalasin/piirsin suurille valkoisille papereilla. Yhdessä oli Jeesus valtaistuimella, kädet levällään, käsivarsilla kaksi leijonaa tai kotkaa. Toisessa epämuodostuneet kasvot, matoja nenästä. Kolmannessa mahdollisesti kaksi enkeliä, jotka kantoivat ihmistä käsivarsillaan ja söivät hänen lihaansa. Opettaja sanoi, että minun pitäisi tiivistää näkemykseni paremmin. Äiti sanoi, että ne olivat oikein hyviä kaikki.