TÄMÄ on juuri sitä, mistä yritän vain päästä pois. Sitä ei voi edes kutsua pakenemiseksi, koska pakenemisella on oma asenteensa ja tunnelmansa. Vapaa, tyhjä aika: minun ei tarvitse tehdä mitään kenellekään, ei mitään kenenkään vuoksi. Jää minä. Tällainen humina.

Ei, en halua tehdä sitä enkä sitä enkä sitä. En viitsi. En jaksa, ehkä en jaksaisikaan. En pysty tekemään mitään ja, toisaalta, minkä tahansa toiminnan aloittaminen tuntuu petokselta. Pakenen itseäni... äh, ei se kuulosta oikealta. Haluan vain jotain mukavampaa ja viihdyttävämpää kuin oman itseni, jotain mikä vie mauttomuuden pois suusta ja jotain jota voi kuunnella. Vaaleaa leipää ja punaista viiniä. Eniten haluaisin tehdä sitä, mitä en halua itseni tekevän.