joni.lanki@gmail.com
15.9.2007
Istuin pimeässä, koska en kehdannut sytyttää valoja toisen ihmisen huoneeseen. Istuin lattialla pitkästyneenä ja peloissani. En voinut vielä lähteäkään. Mietin, että kohta hän astuu huoneeseensa ja minun täytyy sanoa jokin hyvä syy siihen, että istun pimeässä, yksin. Tai ei minun täytyisi sanoa mitään. Mutta sanoisin kuitenkin, jonkin tekosyyn, en todellista syytä. Menin patjalle makaamaan ja teeskentelin nukkuvani. Minua huvitti. Tajusin teeskenteleväni itseäni, joka teeskentelee nukkuvansa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja
(
Atom
)
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti