joni.lanki@gmail.com

7.11.2012


Mutta vain leivänmurut pöydällä
voisivat muistuttaa sinua siitä päivästä
kun päätit ne pyyhkiä pois.  Hiukset piilotettu

tukkoina viemäriin, ja pihalla
on keltaisen talon sisäpiha. Tajuttomana kenkä
makaa lehtikasassa. Postiluukussa kalpea käsi
johon sinun tekee mieli tarttua.

Minkä rikoksen jätät tänäänkin tekemättä,
mistä jäät haaveilemaan, minkä jalan eteen
laittaisit toisenkin jalan? Kärpäset,

liikuttavat kärpäset. Nojaudut kohti ikkunaa, myrskyä
joka ei nouse, heijastusta jota et voi riisua.
Siihen nojaat. Pysy tuossa, tuo valo
tuo kasvosi.

2 kommenttia :

  1. Tässä on elävän tuntuaa ja dynamiikkaa.

    VastaaPoista
  2. Tajuttomat kengät, tää on hyvä.

    VastaaPoista