Muistat päiväkirjasta luisevan tahran, kahvin maidolla, jankuttavan käden,

muistat useimmat valot parkkipaikalta, ja huutosi jonka perässä ryömit,

paperin alalaidassa sivulta toiselle juoksevan lapsen hätääntyneen piirustuksen,

aina puhetta hetkestä jota kaivata hieman, aina hieman puhetta kaipaamisesta,

kun maailma halkeaa jäät kipsiseksi muistoksi, valuneeksi pakaraksi, hiuksen liike kesken,

ohimoilla kipristelevät viinivarpaat, jaakobinpainihymy, pikaliiman hajuun herääminen,

kivinen äiti nuolee puhtaaksi kivisen varsan. Märät pulut nakkelevat koiranluita toisilleen.

Päivänvalossa joku käy nostamassa kaupungin kaulukset pystyyn.