Aamulla kun en ollut vielä noussut ylös ja vain oletin olevan aikainen aamu, kuulin kuinka naapurini lähti pois (hänet tunnistaa kolinasta, joka syntyy kun hän varmistaa että ovi meni lukkoon, sekä tupakkayskästä). Auto lähti pihasta. Vierusnaapurini on muuttanut pois. Rastapäinen tyttö on harvoin kotona (luulisin), yläkerran vanha nainen on todennäköisesti yhä sairaalassa. Yläpuolellani asuva mies on jo varmaan lähtenyt töihin ja ehkä hänen vaimonsa on tyttärensä kanssa kävelyllä. Asun kuuden asunnon kokoisessa kaksikerroksisessa talossa, ja mietin, että saatoin hyvin olla sillä hetkellä ainoa ihminen koko talossa. Se tuntui kierolla tavalla hyvältä. Kunnes muistin, että on sunnuntai eikä kukaan ole töissä. Mies, jonka luulin ajaneen pois, palasi hänkin yskien takaisin sisälle.

Jatkoin nukkumista. Näin unta, että olin menossa terapiaan, mutta koska olin etuajassa, etsin isosta marketista hammastahnaa. Kassajonossa minua ennen oli mies, jonka sormet oli niitattu yhten.

No niin.

Sitten viettämään loppua sunnuntaita, jonka kohokohta tulee luultavasti olemaan se, että pastapussista löytyy vääränmallinen makaroni.