Koskemattoman aura. En tiedä, ovatko ihmiset koskettaneet minua vai eivät. Joskus tuntuu, ettei mikään ole erityisesti liikuttanut minua. Joskus toivoisin vähemmänkin riittävän.
Voisin tehdä treffit tuntemattoman kanssa kymmenen vuoden päähän. Tavataan Yyterissä, puisten portaiden luona. On kuin olisin aina tuntenut sinut. Tarkoitan, että näytät tutulta.
Et varmaan ole syntynyt tuohon hetkeen? Tai noihin vuosiin. Entä kun olit vauva. Tai viisivuotias. Kymmenvuotias?
VastaaPoistaEn varmaankaan. Tai sitten olen. En tiedä, mennyttä mikä mennyttä. Tiedän vain, että tämä hetki on jotenkin sovinnollinen, omenoita ikkunalaudalla.
VastaaPoista