27.12.2008
Tajusin tuolla mailla ja mannuilla kulkiessani, etten ehkä sittenkään sovi parhaiten kaupunkiin. Löysin kallisarvoisen liikesarjan taas, kävelemisen edestakaisin, tein sitä talon takana sopivan ajan. Kumma kyllä; muita taloja ei ole kovin lähellä, ja silti etsiydyin suojaan. Pidän kaupungista paljon enemmän kuin maaseudusta, jostain lähiöstä puhumattakaan. Mutta kaupungissa on ihmisiä. Maaseudulla myös, usein rasittavampia. Taidan sopia parhaiten pois ihmisten ilmoilta. Kun on paljon ihmisiä paikalla, hakeudun aivotaajuudelle jossa ei tarvitse edes tarkentaa silmiään. Mutta en luovuta. Pysyttelen ihmisten luona. Täytyy vain oppia olemaan kiukkuisempi ja iloisempi, itsepäisempi, pahansisuisempi, vähemmän passiivis-aggressiivinen kusipää. Aamen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja
(
Atom
)
Eivät kaupungin ihmiset ole rasittavia. Minua ei ainakaan kukaan ole puhutellut vastoin tahtoani. Täällä voi kävellä useita tunteja pitkin tyhjiä hiekkateitä ihan omassa rauhassaan. Ehkä ohikulkevat satunnaiset autot vähän pitkään katsovat päin, kun kävelijän näkeminen on niin harvinaista, mutta kyllä rauha on taattu
VastaaPoistaEn minä tarkoittanutkaan, että kaupungin ihmiset olisivat sen rasittavampia kuin ihmiset yleensä ovat. Useimmiten kun vika on sitä paitsi ihan omassa päässäni, omassa elonhankaluudessani kun tiedän että periaatteessa joku voisi toimiani ja puheitani seurata ja arvostella. Ehkä olen narsisti: oikeasti kukaan ei ole koskaan minua huomannutkaan.
VastaaPoistaVai tarkoititko maaseudun ihmisiä kuitenkin? Siinä tapauksessa minun on oltava eri mieltä, vaikka tietysti alueiden välillä on eroja. Mutta täällä missä minä asuin nuorempana... "Siellä se käveli keskellä päivää Pappilantiellä, limsapullo kädessä, aikuinen ihminen." Kukaan ei tule puhuttelemaan, se on totta, mutta jälkeen päin kuulee mitä ihmeellisempiä juttuja
Ei kannata luovuttaa, mutta ei myöskään luopua. "Taide on tuskasta tehty, taide on paskasta tehty" luin vuosia sitten jostain kotimaisesta huumorilehdestä. Hehe.
VastaaPoistaSelvennys: Tämä oli positiivinen lukijakommentti (tästä ja muista viimeaikaisista merkinnöistä), lukija ilahtui.
- m
JOO! Alter ego Sir Touko Vähäpädön suojeluksessa, olalla kulahtanut kasari-c-kasettimankka, josta raikuu Mertarannan särisevä selostus Saipa-Lukko -matsin ratkaisuhetkiltä, Juvenesin edessä kivipaadella uhraamassa kerrosaterioita, vallan messiaanista kiihkoa.
VastaaPoista(Tämä on haaste.)
Oho joo, tarkoitin maaseudun ihmisiä.
VastaaPoistaOn tuossa kyllä jotain perää, mutta siinä on varmasti paljon eroja ihmisten ja paikkojen kohdalla. Tunnistan kyllä muutaman tutun juuri tuosta toisten kyttäämisestä ja juoruilusta, mutta sitten on niitäkin, joilla ei riitä aikaa ja energiaa muiden tarkkailuun. Yleensä se vanhempi ikäluokka on sitä juoruilevampaa sakkia.