Pidän chakroista enemmän kuin vaikkapa sielusta tai ruumiista. Aukkoja, reikiä, silmiä; hyrriä. Valo pääsee seitsemästä paikasta sisään, oma valaistus. Valo on siroteltu ruumiille, valon ja nesteiden virrat. Pidän kundaliinista; rakastetun hiuskiehkurasta; käärmeestä joka nousee juurichakrasta kruunuchakraan, selkärangan ympärille kietoutunut DNA-köynnöskäärme.

On helpompi nähdä Ruumiissa karttoja ja hajanaisia perustoja. Kun jotain päästää läpi, luukku aukeaa. Välttele totuutta ja kurkkuchakra menee tukkoon. Sano jotain, mikä on totta, ja yhtäkkiä petät joukon ihmisiä. Jos se, jonka he tuntevat, on sinulle vain valehtelija, tai pahimmillaan jotain epämääräistä jota sanot itseksesi.

Pidän aivolohkoista ja välittäjäaineista, sulkeutuvista tai tuhlailevista synapseista. Syvä limbinen järjestelmäni kaipaa kosketusta ja keksii sen vuoksi kosketuskammon, josta en koskaan todella kärsinyt ja joka sen vuoksi oli oma lohdullinen keksintöni. Ei suoja eikä selitys, vaan keino ajatella kosketusta koko ajan, nostaa kosketukset pintaan kuin suonet.

Ja suurimman osan ajastamme meitä kannattelee kodinkoneiden hurina.